Olen allekirjoittanut "kansalaisaloitteen uskonrauhan rikkomisen poistamiseksi rikoslaista". Tämä ei siinä mielessä varmasti yllätä moniakaan. Olen ollut uskontoasioissa jo vuosia periaatteessa kohtuullisen räävitön. Lain poistaminen ajaa paitsi asiaa jota pidän eettisenä niin myös henkilökohtaista etuani. Ja minä olen niitä ihmisiä joille ei ole ongelmaa myöntää että molemmat näkökulmat aloitteessa ovat oikein miellyttäviä asioita.
On selvää että aloitteen takana on hieman toisenlaisia motiiveja. Sebastian Tynkkysen takana on tietenkin ajatus siitä että hän haluaa kritisoida muslimeita. Hän samalla näkee että kristittyjä kiusaavia ei tuomita. Tynkkysen näkemys on siitä mielenkiintoinen, että viime vuosia katsellessa voidaankin nähdä että islamasioista on saatu useitakin tuomioita. Mutta kristinuskon vastaavia joudutaan hakemaan useamman vuoden takaa.
Tämä aloitteen kautta vaikuttaminen on mielestäni järkevää. Elämme Suomessa jossa tuomarit käyttävät lain kirjainta työkalunaan. Epäreilua lakia ei muuteta siten että tehdään jotain jota yhteisö on päättänyt rikokseksi. Ensin on tehtävä lakiin muutos ja sitten toimia uuden pelisäännöstön mukaan. (Vaikka uskonkin että se ei tule saamaan riittävästi nimiä osittain koska nyt asia on sävytetty tavalla joka etäännyttää uskonrauhan rikkomista perinteisesti suosineita sekulaarihumanisteja, ateisteja ja vastaavia tahoja.) Tämänlainen asenne on ns. oikeusvaltioiden ja vastaavien takana. (Ja sellaiseen joutuu vetoaman esimerkiksi jos esittää että sananvapaus on sama kaikille, riippumatta siitä onko sanoja ärsyttävä tai muuten kauhistuttava.)
Tätä kautta lakia rikkomalla ei voida saada aikaan kunnollisia sananvapauden sankareita. (Käytän heistä tästä eteenpäin ironisia heittomerkkejä. Koska tähän ne kuuluvat.) voidaan herättää asiaankuuluva keskustelu siitä että pitäisikö useampia ihmisiä tuomita. Ei että olisiko Tynkkynen ansainnut tuomionsa vaan se, pitäisikö iso liuta muitakin ihmisiä tuomita.
Mutta tämä on tietenkin melko irrelevanttia koska laki on muutoksen jälkeen sama kaikille. Sen sijaan on kiinnostavaa miettiä sitä tosiasiaa että olen ollut vuosia vähintään kohtuullisen radikaali. Minulla ei todellakaan ole takanani yhtään tuomiota näistä "sananvapauspykälistä". Näen kuitenkin enemmän. Ja tämä enemmän on sitä että tosiasiassa selittyy aika suurelta osin se miksi joka vuosi tulee muutama islamuskoisten kritikoivan tuomio. Mutta kristittyjen kohdalla on mentävä kauemmas. Tähän on itse asiassa monia syitä ja teen niistä erilaisia alilukuja.
Emme elä lain kirjaimen maailmassa.
Internet on raaka paikka. Esimerkiksi tänään Arto Kukkonen pilkkasi minua "pedariksi" mielipiteeni vuoksi. Tämä täyttää selvästi kunnianloukkauksen pykälät. Syytös on asiaton että vakava ja se on tehty julkisesti facebookissa. ; Kukkonen esitti minusta valheellisen tiedon tai vihjauksen ja teki tämän siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Kyseessä on kuitenkin asianomistajarikos joten asia ei etene koska en ole vielä aivan niin pikkumainen että haastaisin tästä oikeuteen.
Tämä ei ole mitenkään poikkeuksellista. Suomalaiset ovat hyvin paljon kestävämpiä kuin lainsäädäntömme. Pidämme aivan normaalina sitä että ihmisen pitää kestää aika paljonkin. Näin ollen keskimääräinen ihminen ei tosiasiassa ilmoita itseensä kohdistuneitakaan rikoksia poliisille. (Eli tekee kuten minäkin. Tosin oma reagointini oli paljon. Ilmoitin että voisin haastaa hänet oikeuteen jos haluan ja hän tulisi todennäköisesti häviämään.)
Itse asiassa tätä kautta selittyy aika iso prosenttiosuus niistä muutamasta islamkriittisestä tuomiosta. Terhi Kiemunki teki ilmoituksen itsestään. (Tämä ainakin viittaa siihen että hän ei ollut vilpittömällä mielellä liikkeellä. Vilpitön mielihän on juridisessa kontekstissa "ei tiennyt eikä pitänytkään tietää". Jos ilmiantaa itsensä rikoksesta niin kertoo että on tiennyt tehneensä rikoksen.) Hän ei ole näyttänyt oikein miettineen loppuun asti sitä että ilmoituksen jälkeen asian on mentävä oikeusprosessissa eteenpäin, koska sitä "sama laki on sama kaikille" tarkoittaa käytännössä. (Joskin itse uskon että temppu on hyvinkin laskelmoitu.)
Tosiasiassa jos poliisit tekisivät "ratsioita" joissa kaikki jossain paikassa jotain tämän tapaista rikosten joukkoa (uskonrauhan häirintä nähdään osaksi laajempaa asennetta), ja nappia painamalla uhri saisi helposti käynnistettyä prosessin niin tuomioita tulisi hirvittäviä määriä ja nopeasti.
Tässä mielessä voidaan nähdä että Tynkkysen ja muiden vastaavien tuomiot ovat tulleet yleensä lausunnoista jotka ovat itse asiassa hyvinkin tavanomaisia. Vastaavien googlaaminen internetistä on hyvin vaivatonta. Onkin jännittävää että facebookissa on useitakin ryhmiä jotka keräävät screenshotteja lausunnoista jotka ovat sellaisia että niistä voisi teoriassa käynnistää rikosprosessin. Niillä on paljon seuraajia ja niiden sanojia lähinnä pilkataan. (Eli rikoksen tekijää kohdellaan vastaavan henkisellä rikoksella.) Tässä on huomattava että kunnianloukkaus ja uskonrauhan häirintä ovat hyvin vastaavantapaisia identiteettipilkan lähteitä ja niitä vaihdellaankin toisiinsa melko keveästi ja runsaasti.
Tässä kohden voidaankin nähdä että jo yksi tai kaksi pikkumielistä voisi vaikuttaa valtion tasolla merkittävästi siihen miten näistä pykälistä tuomitaan. Ilmoittamisen jälkeen virkavalta kun on saanut asian tietoonsa, se joutuu tietenkin käynnistämään oikeusprosessin. De jure maailmassa Suomessa ollaan hyvin kohteliaita, mutta de facto suurin osa kohtaa itseensä kohdistuvaa laittomuutta ja puree hammasta. Ja kenties hieman harvempi sitten myös pilkkaa muita ja pitää tämän kestämistä asiaankuuluvana. (Minua ei ole koskaan kiinnostanut kun elämää kuvataan lakipykälien kautta. Ne kohtaavat niin harvoin. Esimerkiksi uskonnonvapauslaki on periaatteessa lakipykälien tasolla minulle riittävän hyvä. Mutta lain kirjainta ei vaan sitten oikein muisteta seurata..) Kunnianloukkauksen ja uskonrauhan häirinnän kohdalla laki on tietenkin huono tapakulttuurin opettaja. Moukkia on toki iloista sakottaa kuten taparikollisia noin yleensäkin.
Toinen asia on sensuuri.
Tosiasiassa usein lakituvan sijaan tarjotaan sensuuria. Internetissäkin suuri osa harjoittaa eräänlaista alkeellista sensuuria blockaamalla ärsyttäviä ihmisiä. Esimerkiksi tuore oma asiaton käytökseni vähintään hiveli laillisuuden rajoja (ja oli ainakin taatusti ärsyttävää) johti siihen että Samuli Suonpää blokkasi minut. Harva oikeasti jaksaa haastaa pitkään kestävään oikeusprosessiin rasittavaa henkilöä jos paljon helpompaa on vain estää tämän näkyminen itselle.
Astetta enemmänkin on. Selvästi laillinen tekstini joutui taannoin sensuroiduksi koska Martti Muukkonen nosti asiasta metelin. (Tekstistä on toki kopio paikassa joka ei ole yhtä ... hienotunteinen.) Maahanmuuttokeskustelijat nostaisivat isoilla otsikoilla ylös tämänlaiset asiat. Minä annoin sen vain tapahtua. Tämä numeron nostattamattomuus tietenkin johtaa siihen että jo tällä pienellä reagoimattomuudella muutetaan isoja prosenttiosia näissä islamin ja kristinuskon välisissä sensuuriskaboissa. (En koe tämänlaista mielekkäänä järkevien tai tukea ansaitsevien ihmisten käytöksenä.) Kristityt hyvin mielellään klikkaavat sensurointinappeja. (Tämä on toki tullut esiin muissakin yhteyksissä.) Oikeuteen haastamisen ja keskutelun sijaan halutaan poistaa kirjoitukset. Tästä tulee tietenkin paljon poistuneita tekstejä. Mutta hyvin vähän sananvapausrikostuomioita. Ja tätä kautta ei saada tietenkään kirkuvia otsikoita. Ei, vaikka sensuuria tapahtuu periaatteessa lainmukaisillekin jutuille. (Eli sensuurisormi on vielä pikkumaisempi kuin mikä lailla. Hyvät tavat ovat tässä se jota seurataan.)
Minulla on hikipedian ylläpitäjän ominaisuudessa ollut ilo ja kunnia olla tässä yhteydessä tekemisissä mm. vähemmistövaltuutettujen kanssa. Näissä yhteyksissä prosessi näyttää menevän siten että ensin ilmoitetaan epäasianmukaisesta sisällöstä ja sitten saa päättää että eteneekö oikeusprosessi vai poistetaanko teksti. Olen taipunut poistamaan nämä tekstit. Enkä ole nostanut niistä mediaotsikoita. ; Vastaavia on toki muitakin. Esimerkiksi Niilo Paasivirta kävi keskustelemassa poliisin kanssa kristinuskon pilkasta. Tässä tilanteessa tietenkin helposti joustaa tekemään sellaisia asioita jotka vähentävät tuomion mahdollisuutta. ~ Yleinen ilmapiiri näyttääkin olevan se, että periaatteessa symbolinen sakkorangaistus (joka se rangaistus on) halutaan hoitaa ensisijaisesti muuten ja vain kaikista luupäisimmät pakkomielteilijät ja muut fanaatikot päätyvät ylipäätään raastupaan asti. Tai muuten ylipäätään nostamaan numeroa asiasta.
Kolmas on sitten se, että kenties teot eivät olekaan symmetrisiä.
Kun mietitään tuomioita, on hyvä miettiä sitä että ovatko kristityistä sanotut asiat todella symmetrisiä. Se mitä itse olen vihaisia ateisteja kuullut - ja sellaiseksi itsekin leimautunut - ovat syytökset usein mallia "kristityt on tyhmiä ja naurettavia". Sen sijaan ei esiinny kategorisia lausuntoja mallia "rikollisuus ja pedofilia ovat kristittyjen kulttuurinen ja kenties geneettinen erityspiirre." Ei puhuta siitä miten "kaikki kristityt pitäisi vetää hirteen".
Tässä yhteydessä on itsellenikin käynyt niin että olen joskus tullut lausuneeksi sellaisia asioita jotka varmasti rikkovat lain kirjainta uskonrauhan häirinnässä ja muissakin laeissa. Mutta sitten asianomistaja on saattanut suuttua ja esimerkiksi tappouhata tässä yhteydessä. On selvää että tältä pohjalta olen lähinnä ottanut tilanteen haltuun. Jos tämänlainen menee oikeusprosessiin, syntyy mielenkiintoinen Mutually Assured Destruction. (Joiden olemassaolon ilmoittamisesta nautin suuresti, peräti.) Jos kritiikin kohteet olisivat maltillisia ei tämänlainen viritelmä tietenkään onnistuisi.
Islamkritiikin piirissä on paljon sen tyylisiä kategorisia lausuntoja että ne eivät ole kovinkaan samansuuntaisia, yhtä vakavia tai edes yhtä yleisiä kuin mitä kristinuskoa pilkkaavat tahot tekevät. Esimerkiksi hikipedian (sitaattioikeuden lailliseksi tehnyt) parodiajoulukorttiprojekti ei olisi onnistunut jos kohteeksi olisi otettu kristittyjä pilkkaavien onelinerit. ; Harvoin olen törmännyt siihen että joku kertoisi että toivoisi miten vaikkapa katoliset pedofiilipapit tulisivat raiskatuiksi. Tai että toivoisi että katolisen henkilön lapset raiskattaisiin. En vaikka pedofilialeimakirves tuleekin joskus vastaan. Raiskausjutut ovat kuitenkin "suvakkikritiikissä" aivan norminomaisia.
Moni näkee vain että kristinuskoon kohdistuu pilkkaa. Mutta sävyjen tutkimiseen ei ole jäänyt tilaa. Eikä siihen miten paljon yleisempää näiden kaivelu on. Vaatii huomattavasti kepeämpää google-fua etsiä vakavia muslimikriittisiä lausuntoja kuin niidentasoisia asiattomia kristittyjenpilkkoja. Sitä joutuu oikeasti tietämään suljettuja ryhmiä jotta löytää ne mielipuoliateistit jotka vastaavia suoltavat. Islamkritiikkiä taas löytyy kansanedustajista ja aivan julkisesta puheesta. (Tuomioita ei ole tullut mistään kovin diskreeteistä jutuista. Eikä niitä ole tullut myöskään kovin rivi-ihmisille. Näkyviä tyyppejä ja julkisia konteksteja on ollu tarjolla.)
TL;DR
Eiköhän tämä sokellus riitä selittämään miksi kristittyjä moittiva ja islamkriittinen lausunnosto on saanut eri määrän tuomioita. Ja että tämä ero tuskin on tilastollisesti merkittävä. Ero voi periaatteessa johtua tuurista. Tai jopa niin että on erikseen selitettävä miksi tuomioita on niin vähän islamkritiikin puolella kun lausuntojen yleisyydet eivät kuitenkaan ole mitenkään harvinaisia. (Toisin kuin vakava kristinuskon ja kristittyjen pilkka.)
0
