Quantcast
Channel: Vihapuhe
Viewing all articles
Browse latest Browse all 336

Rotuajattelu ≠ rasismi ≠ vihapuhe

$
0
0

Rotuajattelu ei ole rasismi ei ole vihapuhe. Nämä ovat kolme täysin erillistä tasoa, vaikka mustavalkoisessa ja leimaavassa keskustelussa ne pyritäänkin usein niputtamaan samaksi. Nyt kun perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ilmoittautui mukaan kisaamaan puolueen puheenjohtajuudesta, on syytä nostaa varoittavana esimerkkinä esiin Verkkouutisten taannoinen kirjoitus "PS-johtaja korosti 2007 artikkelissaan ihmisrotujen erilaisuutta" (Verkkouutiset 27.9.2015); sen ainoa tarkoitus näyttää olevan rotuajattelun maalaaminen jotenkin epäilyttäväksi. Sampo Terho kirjoitti Kanava-lehdessä kymmenen vuotta sitten:

 "Ihmislaji, kuten kaikki eläinlajit, on jakautunut useisiin alalajeihin ja edelleen rotuihin. Alalajit, kuten neandertalin ihminen, ajautuivat sukupuuttoon jo esihistoriallisina aikoina. Jäljelle jäänyt alalaji homo sapiens sapiens on perinteisesti jaettu kolmeen rotuun: negroideihin, mongoloideihin ja kaukasialaisiin. On paljon kiistelty siitä, onko näillä roduilla muuta merkitystä yksittäisen ihmisen kehitykselle kuin eräät ulkonaiset seikat, kuten ihonväri. Tutkijat ovat arvelleet, että vain 6--10 % yksilöiden välisestä geneettisestä vaihtelusta johtuu rodusta. Sekään ei ole tämän esseen kannalta ratkaiseva kysymys, sillä jo pelkkä ihonväri kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti kulttuuriseen perimäämme sen kautta, mihin etniseen ryhmään yksilö kokee kuuluvansa, tai millaisia ennakkoluuloja muut häneen asettavat."

 "Kylmä tilastofakta on, että Euroopan alkuperäiskansat ovat maailmanlaajuisesti ajautumassa marginaaleihin. Maailman väkiluvun kehityksestä on monia arvioita, mutta ne ovat samansuuntaisia."

 Tässä ovat siis Terhon kirjoituksen pahimmat kohdat:

1. ihmislaji jakautuu rotuihin, ja

2. kaukasialainen eli eurooppalainen rotu on jäämässä yhä pienemmäksi vähemmistöksi.

  

Rasismia vai ei?

 Toisin kuin tietämättömät kuvittelevat, rasismia ei suinkaan ole vielä se, että oletetaan ihmislajin jakautuvan rotuihin. Näin on aina ajateltu, ja edelleen niin on perusteltua ajatella. Moderni genetiikka ei suinkaan ole kumonnut ihmisrotujen olemassaoloa - se on pikemminkin helpottanut rotujen rajaamista tuomalla tarkkuutta geneettisten yksikköjen kuten väestöjen ja maanosien makroväestöjen välisten geenirajojen paikantamiseen. Rotu on kätevä ja tarpeellinen käsitteellinen aputaso ihmislajin ja kansan välissä.

 Tätä ei muuta se, että kaikkien makroväestöjen väliin ei voi joka kohtaan vetää selvää jyrkkää rajaa, vaan esimerkiksi Euraasiassa kyse on pitkälti jatkumosta, jossa muutos tapahtuu vähitellen. Tähän on sekä maantieteellisiä että historiallisia syitä: Euraasia on yhtenäinen maa-alue vailla suuria liikkumisesteitä, ja vuosituhansien aikana tiedetään tapahtuneen suuria väestöliikkeitä etenkin mantereen keskiosan arovyöhykkeellä. Tällaiset muuttoliikkeet ovat laajalti tasoittaneet alkuperäisiä geenieroja.

 On tieteellisesti täysin kiistatonta, että tyypillinen suomalainen, kiinalainen ja kongolainen eroavat erittäin paljon toisistaan sekä geeneiltään että ulkonäöltään ja että tietty geeniperimä liittyy tietynlaiseen ulkonäköön. Pelkästään geenejä katsomalla voidaan jopa erottaa yhden sardinialaisen kylän asukkaat toisen sardinialaisen kylän asukkaista.

 Rodut ovat todellisia. Aivan kuten murteetkin ovat todellisia, vaikka eri murteiden kosketuspinnalla aina tavataan piirteiden sekoittumista, eikä siksi voidakaan yksiselitteisesti osoittaa täsmälleen, minkä kylän kohdalla esimerkiksi savolaismurre muuttuu hämäläismurteeksi. Silti savolaismurteet ja hämäläismurteet ovat täysin kiistatta erilaisia ja erilähtöisiä murteistoja, joiden välisen eron kieltäminen vääristäisi todellisuutta. Kielellinen tai geneettinen sekoittuminen ei kumoa murteita tai rotuja - se päinvastoin vahvistaa ne: ilman alkuperäistä erilaisuutta ei mitään sekoittumista voitaisi edes havaita.

 Todellisuutta ja faktoja ei pidä kieltää siksi, että niiden pohjalta joku saattaa kehittää ikäviä ajatusmalleja kuten rasismia. Muutenhan kukaan ei saisi käyttää silmälasejakaan, koska jos paljastuisi, että osalla ihmisistä on huono näkökyky, joku saattaisi alkaa pitää heitä vähempiarvoisina.

 

Rasismi on näkemys eriarvoisuudesta

 Rasismille on monia yksittäisiä määritelmiä (joita olen käsitellyt aikaisemmin), mutta niitä kaikkia yhdistää se, että rasismi on periytyvien ominaisuuserojen pohjalle rakentuvaa eriarvoistamista. Tämä tarkoittaa sitä, ettei ole rasismia sanoa, että Keski-Afrikan pygmit ovat oma rotunsa. Rasismia ei ole myöskään sanoa, että pygmien rotupiirre on lyhytkasvuisuus. Nämä ovat pelkästään havaintoja todellisuudesta. Vasta siinä vaiheessa, jos pygmejä aletaan pitää alempiarvoisina heidän lyhyytensä vuoksi, on kyseessä rasismi.  

 Sampo Terho ei tiettävästi pidä rotuja eriarvoisina - hän on vain huolestunut eurooppalaisen rodun kohtalosta. Sillä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa.

 

Rasistinen vihapuhe

 Tämäkin luokka on syytä jakaa kahteen osaan. Ensinnäkin on varsinainen rasistinen vihapuhe, jossa sen esittäjällä todella on rasistinen maailmankuva, eli hän pitää solvaamaansa ihmisryhmää oikeasti alempiarvoisena. Toiseksi on näennäisrasistinen vihapuhe, jonka esittäjän maailmankuva ei ole rasistinen vaan hän vain käyttää solvaamisensa tehostamiseksi rodullisia motiiveja.

 Tämä ero hahmottuu ehkä parhaiten, kun mietitään kiusaamistilanteita. Niissähän mitä tahansa kohteen todellista tai kuviteltua poikkeavaa ominaispiirrettä hyödynnetään solvaamisessa: "V*tun läski / rillipiru / kukkakeppi / finninaama / homo / kömpelys / pihtipolvi / ruma!" Ei ole merkitystä sillä, onko solvaamisen kohde oikeasti homo tai onko hän edes lihavampi kuin solvaajansa - merkitystä on vain sillä, että löydetään heikko kohta, johon sanallisesti iskemällä kohdetta pyritään satuttamaan.

 Aivan samoin solvaamisessa voidaan hyödyntää ihonväriä, rotua tai muita etnisiä tuntomerkkejä ("V*tun neekeri / ählämi / ryssä / vinosilmä / hurri / rättipää / manne!"). Tämä on tietenkin kiusaamista, muttei eroa mitenkään muusta kiusaamisesta - ellei kiusaajalla sitten ole rasistinen tausta-asenne.

 Näiden tapausten erona kuitenkin on se, että harvemmin jonkun maailmankuvassa oikeasti pidettäisiin toista - saati kokonaista ihmisryhmää - alempiarvoisena vain hänen yksilöllisten vikojensa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Sen sijaan rasismissa näin todella tapahtuu: kokonainen ihmisryhmä leimataan vähempiarvoiseksi, ja tällainen epäinhimillistäminen epäilemättä madaltaa kynnystä hyökätä kyseistä ihmisryhmää vastaan.

 

Siksi rasismi on vakava asia. Ei voida tietää, onko vihapuhe oikeasti rasistista vai näennäisrasistista, joten on perusteltua puuttua rasistiseen vihapuheeseen yleensä. Ihmisten päiden sisään emme näe, eikä ajatuksista muutenkaan voida rangaista; sen sijaan toiminnan me näemme, ja toiminnasta voidaan rangaista. Rasismia ajatusmallina emme voi koskaan poistaa emmekä kieltää, mutta rasismin ilmaisemiseen voidaan puuttua - ja siihen pitää puuttua.

 Kuitenkin myös rasistikortin väärinkäyttämiseen tulee puuttua. Eräiden ääriliikkeiden piirissä rasistiksi haukkuminen on hyvin yleistä, ilman että nimittelijä oikeasti edes tietää mitä rasismi on. Sellainen toiminta täyttää kiistatta kiusaamisen ja vihapuheen kriteerit. Ihmisroduista puhuminen ei vielä ole rasismia.

 Sampo Terho ei ole rasisti vain siksi, että hän puhuu roduista.

 

0

Viewing all articles
Browse latest Browse all 336

Trending Articles