Vihapuhe sitä ja vihapuhe tätä, minusta on alkanut vahvasti tuntua siltä, että sanojen merkitys on hieman hakusessa tässä vihapuhekeskustelussa.
Minä en vihaa ketään, enkä mitään, mutta minä olen kylläkin joskus hemmetin vihainen, olen esimerkiksi juuri nyt vihainen hallituksen täysin epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan johdosta,
joka esimerkiksi herättää turvapaikanhakuprosessia väärinkäyttävissä onnenonkijoissa turhia toiveita, pitkien odotusjaksojen ja loputtoman valituskierteen aiheuttamia toistuvia pettymyksiä ja on varmasti omiaan katkeroittamaan näitä ihmisiä jotka menettävät elämästään vuosia ja sen suunnan ja minkä takia,
näiden ihmispoloisten kannalta ei yhtään minkään takia.
On tosiasia, että turvapaikanhakijoista valtaosa hakee turvapaikkaa perusteettomasti, Sipilä väittää että heidän läsnäolonsa on siitä huolimatta perusteltua ja hyväksyttävää,
pitääköhän Sipilä ja Orpo mielessään turvapaikanhakuprosessia jonkinlaisena arvontana, joskus tärppää ja joskus ei, ollaan osana sirkusta ja kuoritaan itsellekin "pikku massit" veronmaksajilta,
ihmisillä itsellään ja heidän kohtaloillaan ei ole sinällään merkitystä.
On pelkästään tekopyhää ja erittäin väärin ylläpitää esteetöntä kulkemista, jopa haalia heitä tänne falskeilla ja vain petettäviksi tarkoitetuilla lupauksilla kaikkine turhine toiveineen,
vuosikausiksi odottamaan vain sitä, että ne murskataan.
Mielestäni olisi huomattavan paljon inhimillisempää sanoa heille suoraan ja kohteliaasti, että kiitos, mutta ei kiitos.