Uuden Suomen toimittaja Linda Pelkonen teki viime marraskuussa jutun Kempeleen raiskaustapaukseen liittyen. Sävyltään jutun sävy oli usealle lukijalle liikaa, koska hän eksyi utelemaan poliisin tarkoitusperiä epäillyn etnisen taustan kertomiselle. Uutinen sai aikaan todellisen vihaviestien aallon. Pelkosen puhelimeen alkoi satelemaan erilaisia törkyviestejä, joista yhdessäkin uhattiin toimittajaa raiskauksella ja selkeällä turvallisuustilanteen heikentymisellä. Pelkosen kerrotaan ilmoittaneen asiasta poliisille, mutta hänen kummastuksekseen syyttäjä päätti tehdä syyttämättäjättämispäätöksen.
- Jos syyttäjä hyväksyy sen, että tällaista tekstiä saa suoltaa toimittajille, niin minkälaisen kuvan se antaa ihmisille, jotka hetken mielijohteesta näitä uhkailuja lähettävät. Nyt on tavallaan annettu lupa tällaiselle käytökselle. Uhkailijat eivät selvästikään ymmärrä, että täällä toisessa päässä on aivan tavallinen ihminen, toimittaja totesi synkkänä journalistiliiton haastattelussa.
Tämä on aiheellinen kysymys.
Ihmisten uhkailusta on tullut hyväksyttävää, eivätkä viranomaiset pyri tekemään asialle yhtään mitään. Silmät ummistetaan. Syyttäjän päätöksen mukaan toimittajan edellytetään asemansa takia sietävän enemmän loukkaavima kommentteja kuin jonkun julkisuudelta työtään tekevän henkilön, mutta kuinka liukuva tämä raja on. Pelkonen myöntää tottuneensa keskustelupalstojen kovaan kielenkäyttöön ja jopa huoritteluun. Mutta kaikkea ei hänen mielestään silti tarvitse sietää. Tästä syystä Pelkonen kääntyikin helmikuussa Journalistiliiton lakimiehen puoleen ja aikoo valittaa syyttäjän päätöksestä valtakunnansyyttäjänvirastoon. Arvostan hänen valintaansa ja peräänantamattomuuttaan. Jonkun on noustava ja tehtävä tälle loppu.
JOSTAIN SYYSTÄ tällaiset solvauskamppanjat kohdistuvat pääosin naisiin. Solvauksien ja sadististen raiskaushaaveiden kohteiksi ovat joutuneet niin naiskansanedustajat kuin toimittajatkin. Edes lapsia ei jätetä uhkailujen ulkopuolelle. Syyttäjän tulisi ottaa tapaukset vakavasti. Laiton uhkaus on laiton uhkaus myös silloin, kun sen kohteena on nainen. Kynnys tällaiseen toimintaan selvästi madaltuu kaiken aikaa. Toimittajien ja poliitikkojen toimintaa saa ja kuuluukin arvostella. Heitä voi haastaa debattiin ja heidän voi sanoa olevan väärässä, mutta arvokkuus tulisi säilyttää, vaikka kuinka potuttaisi. Hiljaiseksi uhkaileminen ei kuitenkaan kuulu sivistysvaltioon ja demokratiaan. Sietäisivät hävetä, jos vain osaavat.
Ei ole mikään salaisuus, että vihaviestejä lähettävät pääosin miehet. Vetoankin tämän vuoksi juuri miehiin, me emme yksinkertaisesti voi antaa tällaisen jatkua enää päivääkään. Oletteko te koskaan ajatelleet, jos silmittömän häiriköinnin kohteeksi joutuisikin teidän siskonne tai äitinne - teidän tyttöystävänne tai vaimonne. Mitä jos lapset, joiden satuttamisesta haaveillaan julkisesti, olisivatkin teidän lapsianne?